Tosi hurjasti uudistuikin :D Muutamat fontit vaihtelin ja värejäkin pikkaisen. Ja sitten tappelin tuollaisen kuvan ylös ^^ Mä pidän, vähän liian pieni mutta voivoi.
Hah, musta tuntuu että kauhean useasti Marianne sanoo että mä osaan nousta selkään niin hyvin. Kevyesti ja nopeasti niin ettei se satula tule mukanani vasemmalle puolelle. Olen suorastaan otettu ;)
Tosiaan kyllä mä koitan aina tulla mahdollisimman kevyesti. Ensin jalustin jalkaan ja sitten mahdollisimman lähellä satulaa ylös. Oikea jalka yli ja kevyesti satulaan. Aika useissa kirjoissahan toitotetaan että pitäisi laittaa oikeakin jalka jalustimeen että voi laskeutua kevyesti, mutta mun mielestä se on vaan kuluttavaa jos seisoo yhdellä jalalla jalustinta etsimässä. Kyllä sinne voi istua keveästi vaikka olisikin vain yksi jalustin jalassa.
Kohta on se vuosi kulunut, hienoa hienoa :D Tiedättekö, silloin kun mä alotin Maskulla niin ei se ollut mulle yhtään näin tärkeä ja ihmeellinen paikka. Siis kyllähän se oli mulle unelmien täyttymys, tunnit kivoja ja opin kaikkea. Mariannestakin pidin, hevosistakin pidin. Mutta silti. Tuon leirin jälkeen (lähinnä sen syvällisen keskustelumme jälkeen) on Maskusta tullut suurinpiirtein pakkomielle :D Kaheli olen. No mutta nyt se on niin uskomattoman tärkeä ja rakas paikka näin kokonaisuudessaan. Mä olen aina niin iloinen kun olen siellä ja kirjoittelen blogin täyteen ylistystekstejä. Samoin mulla on ollut nyt ihan pakkotarve käydä sen tiistain lisäksi muunakin päivänä. Nyt on kauhea viikko kun pääsin vain tiistaina. Ja tässä vaan mietin että menisiköhän sitten -30 asteen pakkasillakin pyörän kanssa sen tiistain lisäksi. Ja no totta puhuakseni... Tällä hetkellä olen täysin sitä mieltä että totta kai mä menen :D Saa nähdä muuttuuko mieli jos ja kun sitä lunta tulee korvistakin ulos jne. Saa vaan nähdä miten tämä viikonloppuhommeli menee. Kai mä jotain keksin...
Mutta joo, mä vaan tykkään niin kovin. Siellä on aina kiva olla vaikkei mitään tekemistä olisikaan. Se on niin mukavaa istua iltaa ja katsoa tunteja. Ja joku ehkä ymmärtää mitä ajan takaa.
Noh jaa, heipä hei. Nyt koitan tukahduttaa kirjoitusintoni ja kirjoittaa tiistaina vasta. Ja sitten keskiviikkona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti