Tiedättekö mitä. Ajattelin nyt kirjoittaa jotain kaikista hevosista joilla olen ratsastanut. Siis ei mitään talutushommia. Mutta kaikki tuntsarit joilla olen mennyt :) En nyt pistä mitään oikeita nimiä, enkä varmaan laita kaikista edes kutsumanimiä. Halutaanhan pitää blogi piilossa..
Aloitetaan: (koitan laittaa nämä järjestyksessä)
t. Esteri oli siis Varjotallilla asuva suomenhevosneiti, jolla ratsastin liikuntapäivänä. (Ensimmäistä kertaa kunnolla hevosen selässä) Esteri oli oikein mukava, en kyllä oikein muista, mutta mukava kun ei mua rahtaillut mihinkään, eikä heittänyt selästään vaikka olinkin melko, höm, huono. Muistan kun koitin pysäyttää, mä vedän hiukan ohjista ja käytän kaikki sanat jotka keksin "seis, pruu, paikka" eikä se pysähtynyt :) Kuulemma laiska se oli. Ja niin taisi ollakin. En nyt tietty voi varmuudella sanoa, kun taitotasoni oli niin päätä huimaava tuolloin ;)
r. Monster asui Metsäkylän ratsastuskeskuksessa. Monster oli eestinhevonen ja ensimmäinen hevonen jolla ratsastin kunnon tunnilla. Sillä ratsastin myös viimeisen alkeiskurssituntini. Ekalla tunnilla mä pidin Monsusta tosi paljon, se oli niin kiltti ja kiva ja kuljetti mua ympäri maneesia kun ilman taluttajaa menin. Mutta vikalla tunnilla se ei enää ollutkaan niin kiva. Oltiin ensin maastossa ja mut päästettiin hetkeksi yksin, tsäm, saman tien poni puskassa ja kilttinä luontona en saanut sitä pois sieltä ;D Sitten kun mentiin kentälle niin Monsu oli hyvin yhteistyökyvytön ja jökötti kentän keskellä. (ja saattoi mut hermoromahduksen partaalle)
r. Rölli samoin Metsäkylässä asuva vuonohevonen. (täytyy myöntää etten muista meninkö ensin Röllillä vai Luckylla) Rölli oli ensimmäinen hevonen jolla pääsin maastoon. Röllistä mä pidin ja pidän yhä hyvin paljon. Se meni ihan kiltisti, vaikeuksia meillä oli vain pohkeenväistössä ja puomeille pysähtymisissä :D Mutta selvittiin normaalijutuista hyvin. Ja olihan Rölli tosi kauniskin. Ainoa vika Röllissä oli se, että sitä ei melkein koskaan saanut laittaa kuntoon tai pois, suosittu poni kun oli. Ja oli kyllä hauskaa :D Kun talutin Rölliä tunnilta talliin, poni menee ruohikkoon, enkä mä uskaltanut ottaa sitä pois sieltä. Siinä sitten seisoskeltiin avuttomina kunnes Henna auttoi ;)
r. Lucky oli joku risteytysponi, samoin Metsäkylässä. Lucky on ainoa hevonen josta en koskaan oppinut pitämään. Tosin jos se olisi yhä elossa niin voi olla että alkaisin pitämään myös siitä. No jaa, Luckylla menin kaksi tuntia. Toisella tunnilla pelästyin kun mentiin puomeja, poni lähti laukkaamaan ja kompuroi puomeihin raville tipauttaen. Ja minä herkkänä sieluna säikähdin kauheasti tätä tapahtumaa, kheh. Siksi en enää halunnut mennä Luckylla. Jouduin kuitenkin vielä toiselle tunnille ponin kanssa, ja juuri tämä tunti oli se legendaarinen: itkin alkeiskurssilla kun en saanut ponia kääntymään :D Mulla oli suuria vaikeuksia tunnilla ja itkin surkeuttani tunnin jälkeen :( Lucky olikin muuten ensimmäinen poni jonka sain varustaa ihan itse. Satulan heitin johonkin kohtaan, (ja se muuten meni oikeaan kohtaan) ja suitsia en saanut päähän. Itse asiassa Lucky oli myös ainoa poni jonka sain Metsäkylässä varustaa, tämän takia opin varustamaan vasta seuraavalla tallilla.
t. --- asui ex-tallilla joten nimen jätän mainitsematta. Tämä oli siis suht nätti arabitamma, jolla ratsastin todella paljon. (Muistan kuinka se otti päähän kun sain taluttajan ensimmäiselle tunnille, olinhan mä mennyt aina ilman (joo paitsi maastossa)) Tämä tamma oli hyvin erikoinen tapaus, oli kauhean herkkä ja vihainen, se ei tykännyt muista hevosista, ei alkuunkaan. Ja tämän tamman kanssa itkin aina sitä kun en osannut keventää, lopulta opin keventämään tällä --> en osannut keventää millään muulla..
Tällä arabilla myös menin aina kun sain kokeilla laukata itsenäisesti. Ja tällä tammalla mokasin joka kerta sen laukan ja hommasin laukkakammon. Jes.
Tämä tamma myös aiheutti minulle kammon karsinassa olosta jos hevoset haistelevat. Se nimittäin alkoi kerran järkyttyneenä potkia karsinansa seinää kun toinen hevonen tunki päänsä sen karsinaan. Samoin se kerran hyppäsi syliin kun puhdistin kaviota, samasta syystä kuin äsken.
No mutta, pidin hänestä kuitenkin todella paljon :) Mukava tyttö, jolla menin myös ainokaisessa joulumaastossani.
(Ja se oli epistä :D Kun kerran kaikki muut meidän tunnilla, paitsi minä, meni ilman satulaa. Mä en saanut, koska tällä tammalla oli kuulemma niin kauhea kiima. Epäreilua, mäkin halusin mennä mutta enpä saanut. Menin sitten ilman jalustimia ja kenkiä, jotain lohdutusta. Ja tämän kerran jälkeen kehitin itselleni kammon mennä ilman satulaa, tsadaa, hetki tämän kammon alkamisen jälkeen mentiin ilman satulaa. Kahdesti. Maailma on julma ja ratsuväki raaka ;))
r. --- tämä oli siis ex-ravuri ruuna, samoin tältä ex-tallilta. Menin myös tällä hevosella melko paljon. Usein meninkin niin, että kolme kertaa tuolla tammalla, sitten tämä ruuna ja alusta :D Pidin kyllä tästä herrasta melko paljon, vaikkakin meillä oli paljon ongelmia. Välillä hän käyttäytyi karsinassa kuin apina. Potki ja puri, luimi koko ajan. Kiva siinä yrittää harjata kun hevonen yrittää vaan potkaista... Näiden kohtausten takia aloinkin nimittää herraa Päivänsäteeksi. Päivänsäteellä menin sitten ekaa ja tokaa kertaa ilman satulaa, ja pelkäsin koko ajan. Istuin ihme kyyryssä ja apua apua apua. Mutta ei armoa.. Alkuun mulla sujui ruunan kanssa tosi huonosti, se vain seuraili tuota arabitammaa. Lopulta opin ratsastamaan sitä (toisin sanoen keksin että sisäohjasta kiskomalla hevonen kääntyy) ja meillä alkoi sujuakin jo jotenkin. Mutta sitten nousi esiin uusi ongelma. Menin tuohon aikaan oikeastaan koko ajan tällä hevosella ja huomasin että alkukäynneissä se kulki hienosti, sain sen käännettyä hyvin ja näin, mutta sitten kun oltiin ravattu niin kääntäminen oli mahdotonta kun hevonen oli vaan heti lähdössä. No, kerran sitten raivostuin ja päätin että okei, ei sitten ravata. Muutaman kuukauden mä vaan kävelin ja tadaa, kehitin ravipelon. (olen loistava kehittämään pelkoja) Se tosin loppui kun lopulta uskalsin tuolla arabitammalla ravata. Mutta kun päätin että voisin Päivänsäteelläkin ravata niin kas kummaa, en saanut sitä enää raviin. Välillä koitin antaa laukkapohkeitakin että jos kumminkin se lähtisi, ja ei mitään. Lopulta uskalsin kysyä miten sen saisi raviin, vastaus on: kyllä se sieltä tulee, ja niin me jatkettiin käynnissä.. (tökerö vastaushan toi oli muutenkin ratsastuksenopettajalta, mutta vielä tökerömmäksi sen teki se, että joitain päiviä myöhemmin se kyllä selitti aikuisratsastajalle miten sen hevosen voisi saada raviin...)
Tällä Päivänsäteellä olin muuten "yksityistunnillakin" Satoi vettä joten tunnilla ei ollut muita :D Ja menin vähän liinan päässäkin.
t. ---- ex-tallin vanha ja viisas issikkatamma. Alkuun vihasin sitä. Se ei muuta tehnyt kuin napsutellut hampaita ja sai olla iloinen jos pääsi koko tunnin kävelemään, ilman ainoatakaan pysähdystä! Siltä kun ei juurikaan vaihteita löytynyt. Kuitenkin ajan myötä rakastuin siihen tammaan, varmaan koska se oli kumminkin niin luotettava. Kerran kun kentälle lensi kansi, kaikki muut hevoset säikähti mutta tämä talsii silmät ummessa eteenpäin. Ja kerran kun oltiin oltu maastossa ja meidät jätettiin kentälle sitten jumppaamaan niin mä vaan pelleilin siellä :D Maailmanympärimatkoja, menin väärinpäin istumaan ja nukkumaan. Tulin alas ja väärältä puolelta ylös. Ja poni vaan nukkuu :D
Toisaalta muistan myös yhden karmean tunnin. Noin kolmasosa kentästä oli auringossa, muualla oli varjoa. Eikös tämä matami pysähdy joka kerta sinne varjoon. Lopulta hermostuin ja päätin että okei, pyöritään auringossa. Aikansa se kävelikin kunnes jäi seisomaan sinne aurinkoon. Ärsh.
Mutta menin tällä tammalla ensimmäisen ilman satulaa tunnin jolla ei pelottanut :) Olen myös tämän rouvan kanssa kokenut potkuja ja pukkeja eniten :D
t. ---- Äskeisen matamin lihava issikkavauva. Pidin tästä tammasta tosi paljon, vaikka aina haukuinkin sitä läskiksi ;) Mutta kyllä mua joskus rasitti kun aina oli taluttaja kun tällä menin.
No mutta tämän ponin kanssa laukkasin ekaa kertaa :D Rakas Jonna joutui juoksemaan meidän vierellä ja olin vasta puoli vuotta ratsastanut kun sain epäsuoran luvan laukata. Sitä riemun päivää.
t. ---- Äskeisen läskin laiha sisar, joka oli muuten mun hoitoponikin. Tosin se päättyi siihen kun epäonnistuin sen kanssa kaikessa ja aloin pelkäämään ja vihaamaan tammaa. Kun nousin selkään ja koitin laittaa hevosen liikkeelle se vaan jököttää paikoillaan. Lopulta potkin ja hakkasin ja tein vaikka mitä ja poni vain jököttää. Tiedä häntä mikä oli ongelma, mutta liikkeelle päästiin vasta taluttajan avulla.
t. ---- Ensimmäinen suokki jolla ratsastin. Olin aivan liian huono kun sillä jouduin menemään sen ainoan kerran, mutta hevosia ei ollut, joten ei valinnan varaa. Mentiin kahdesti ulos kentältä ja kaikki epäonnistui. Jes.
r. Vili Metsäkylässä asuva newforest poni, jolla ratsastin toisena liikuntapäivänä :) Muistan kun hevosia jaettiin. "Joku joka ei halua laukata vois ottaa Vilin" ehdottaa luokanvalvojamme. "Oletko sä rohkee?", kysyy ratsastuksenopettaja multa ja sain Vilin haltuuni. Lopulta tunnilla me laukattiin, koska poni lähti lapasesta :D Aivan, joku joka ei halua laukata ;) Vili oli ihan kiva, suht reipas ja ihastuttava hoidettaessa. Onnistuin jopa rakastuttamaan yhen opettajan siihen.
"Voitko auttaa"
"Emmännytiiäjaa-aharkitsenasiaa.."
"Pidä tätä", annoin sille narkin joka tuli sieltä karsinasta ja kävin hakemassa varusteita. Kun tulin takaisin se opettaja ihan innoissaan selittää jotain.
"Oi kun tää on kiltti, kato nyt" :D
t. Asta jolla ratsastin siis kolmantena liikuntapäivänä Metsäkylässä. Siitä voittekin lukea blogimerkinnästä, mutta sanon vain että Asta oli oikein mukava, mitä nyt meillä oli pysähtymisvaikeuksia.
r. Vinski Ah, eka hevonen jolla Maskun ratsutilalla ratsastin :) Alkuaikoina menin Vinskillä aina. Muuten herra oli oikein kiva, ongelma oli oikeastaan se, että se oli kuolla nälkään ja minä pienenä en koskaan saanut sitä pois sieltä :D Samoin mun perhosotteet eivät riittäneet karskille miehelle joten meillä oli ongelmia vähän kaikessa. Ja en edes osannu istua sen lihapullalaukassa. Mutta Vinski on ainoa hevonen jolta olen tullut alas takaperin kuperkeikalla. Meillä oli sijainen, sitten se vaan sanoi että tätä te ette varmasti tee Mariannen kanssa ja kaikki vaan alas oikein sivistyneesti :D
r. Pomo oliko se oikeasti toinen hevonen jolla menin Maskulla! En ole varma, mutta en nyt keksi muutakaan jolla olisin voinut mennä. Pomolla menin Vinskin jälkeen oikeastaan koko ajan. (mutta nämä alkuaikojen paljon ja koko ajan on tosi suhteellisia, vaikka menin Pomolla niin kyllä mä menin Vinskilläkin ja Pomolla aloin menemään melkein heti kun se tuli, joten Vinskeily taisi jäädä melko lyhyeen. Ehkä, en muista :D) Pomo oli oikein mukava, mitä nyt meillä oli suuri laukka- ja pysähdysongelma. Hups.
r. Sulo (Tämä on nyt aivan arvaus, en ole varma meninkö Sulolla ennen Elvistä) Jälleen Maskulla asuva poni. Ensimmäinen tunti Sulolla oli käyntiä ja ravia, joka sujui uskomattoman hyvin. Sulolla olen myös ollut maastossa, joka sujui uskomattoman huonosti :D Sulo on siis poni jolla tämä vaihtelee oikein hyvästä, oikein huonoon. Mutta kiva se on, niin kovin luotettava
r. Elvis pääsin Elviksellä heti kun se Maskulle tuli. Ja pidin ponista heti. Aivan ihanan täydellinen otus, vaikka välillä meillä onkin syviä alamäkiä :) Esim. alussa sain Elviksen laukkaamaan oikein hyvin. Sitten tapahtui jotain ja pitkiin aikoihin laukka ei noussut. Otettiin raippa avuksi, laukka alkoi nousta ja lopulta raippa jätettiin pois. Elvis on ensimmäinen poni jolta olen tippunut ja ensimmäinen jolla ravasin ja laukkasin pari askelta ilman satulaa. Ja eka jolla hyppäsin, loistomenestyksellä ;)
t. Viiru Tästäkin voi kyllä lukea jo blogista. Olen tällä tammalla mennyt vain sen kerran ja meillä oli lieviä erimielisyyksiä joka asiasta. En silti yhdy mielipiteeseen jonka yksi tyttö laukaisi "kuka nyt Viirulla haluais mennä" Mutta tosiaan, ei lainkaan mun tyyppinen hevonen, johtuisko osittain siitä että se on suomenhevonen :D Niden kanssa ei vaan synkkaa
t. Kaisa joka saa Elviksen kanssa jakaa mun tiputukset :) Kaisa on ainoa suomenhevonen jonka kanssa mulla on mennyt edes tyydyttävästi. Tai oikeastaan se meni aika hyvin. Kaisa on hirmu kiva suokki, ei voi muuta sanoa
Ah, eipä niitä paljon ollut :) Mutta eripaikoista nyt ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti