Heh, jos haluat lukea nämä oikeassa järjestyksessä, aloita tästä.
Elikääste, leiri alkoi tänään!
No niin.
Aamulla heräsin seitsemältä ja tunnin päästä lähdin pyöräilemään. Tallilla olin mukavasti ehkä 4 minuuttia ennen yhdeksää. En siis myöhässä, mutta voisi lähteä seuraavaksi aikaisemmin kun näemmä noin jämptisti meni.
Meitä olikin hurjan monta, jopa kolme. Järkyttävää. Niin ja sen yhden äiti oli kanssa :D Niinkuin tsillailemassa mukana. Mentiin ensin hihhuloimaan laitumelle ja kuunneltiin Mariannen selostusta siitä tammasta ja kiimasta ja niin edelleen. Sitten olikin meidän eka tunti.
Saatiin vähän niinkuin valita. Sille yhdelle pienelle otettiin Laki. Ja sitten Marianne ikään kuin päätti sille toiselle Vinskin kun se on niin pitkä, joten lopulta mä olinkin ainoa joka päätti itse :D Mikäs siinä, en vaan keksinyt mitään. Sitten kun Marianne alkio luettelemaan että siellä olisi Pompeli tai Sulo-poni, ja heti muistin että ai niin mähän halusin mennä Pomolla. Joten Pomo tarhasta sinne oven viereen seisomaan, harjasin ja varustin (wauh, vaikka joskus meninkin Pomolla aika usein niin en koskaan varustanut sitä, eka kerta siis) Ja sitten olikin se tunti, jonka voitte lukea seuraavasta postauksesta.
Kun tunti loppui niin otin Pomolta suitset ja suojat ja sitten menin satulahuoneeseen viemään niitä. Ja siellä kesti vähän, sillä mun huppari oli siellä mun repun päällä ja hupparin päällä käveli ampiainen. Mulla on kauhea ampiaisfobia, pelkään kaikkia ampiaisen näköisiä ötököitä oli ne sitten kukkakärpäsiä tai kimalaisia, ihan sama. Kamalia kaikki :) Ampiaiset pistää ja näin.
No se ampiainen käveli oksettavasti mun hupparin päällä. Sieppasin vaan raipan aikeinani teilata se öttiäinen. Mutta en mä uskaltanut ja lopulta seisoin vaan raippa kädessä. Pelkäsin että en osuisi siihen ja se pistäisi ja ääk. Kuitenkin katsoin että kohta se menee hupparin reunan yli ja mitä sitten, se katoaa. Joten rohkaisin mieleni ja löin sitä ampiaista. Ja tietenkin rääkäisin samalla, ihan varmuuden vuoksi ;D Viimein Marianne tuli mua pelastamaan ja kysymään oliko siellä hiiri. No ei, vaan tappajamehiläinen! Mä vaan tärisen ja selitän että ampiainen ja se on jossain ja apuaapua. Onneksi iso Marianne tappoi sen ja se kuoli. Huh, vaara ohi :) Sen jälkeen kaikki vaan selitti että jee, olin ihan varma että siellä oli hiiri ehehh. Ja toikin vaan alkoi selittämään että "en mä tollasii ötököit yleensä tapa mut Milla oli niin paniikissa" hyvää päivää, ampiaiset ja kaikki niiden näköiset voisivat kuolla sukupuuttoon :D
Mulla kun kesti vähän tuolla ampiaisen kanssa, niin kun sain Pomon valmiiksi niin muut olikin jo joutuneet odottamaan ja sen takia kuolaimet jäi huonosti pestyiksi. On epäkohteliasta antaa toisten odottaa. Sitten ajaa köröteltiin oikein tyylikkäästi tyylikkääseen rekkamiesravintolaan. Ah, mietin vaan että oltiin varmaan hyvin mielekkään näköisiä ratsastushousut jaloissa ja näin :D Njää. Sitten söimme hyvin runsaasti ja koko ajan Marianne huolehtii et etkö sää ny enempää syö. Tarvii varmaan jättää aamupala syömättä niin voisi jaksaakin syödä. Ja kun ei sitä viitsinyt ottaa niin kauheasti kun sitä ruokaa oli niin vähän.
Sitten ajaa köröteltiin takaisin ja olikin toinen tunti. Saatiin vähän niin kuin taas valita. Mentiin ilman satulaa, päätettiin se oikein yhteistuumin ja noi sitten päättivät että se pieni tyttö voisi mennä Nikkiksellä. Se toinen halusi mennä Kaisalla ja mä päätin mennä Sulolla. Poni kuntoon ja tunnille, josta voitte lukea myöhemmin.
Tunnin jälkeen poni pois kunnosta ruokailemaan.
Hevoset ruokittiin ja juotettiin ja sitten samalla Marianne alkoi selittämään ruuista, ja sitten se siirtyikin suolistoon ja siitä se siirtyi ruokiin liittyviin sairauksiin. Tai no ähkyyn. Eli se aihe vaihtui sulavasti, mutta kyllähän ne toisiinsa liittyivät. Ja totesin että sen pienen äiti on hauska :D
Tosiaan, osa näistä Mariannen selityksistä oli ihan tuttuja, osa oli sellaisia "aijaa siistii" Eli hyvähyvä, kun mä toivoin että olisi edes jotain uutta mitä saisi tietää.
Marianne kyseli kauheasti että tiiäkste tätä ja osaisko joku vastata, niin tunnilla kuin tossa kun se selitti. Osan mä tiesin, osa meni päin metsää, mutta yhteenkään en kyllä ääneen vastannut :D Kun se olisi kauheeta jos se menisi väärin.
Tämän jälkeen puputettiin hedelmiä ja sitten noi aikuiset meni katsomaan kun Essiä juoksutettiin ja ratsastettiin. Sitten mekin mentiin istumaan sinne hengittämättä ettei Essi vaan pelästy :D Kuunneltiin siinä kun toi tyttö selitteli jotain mielenkiintoista ja katseltiin ihan nuoren hevosen ratsastusta. Loistavaa. Sitten mentiin istuskelemaan ja katseltiin vaan kun noi pisti Essiä pois ja tälleen. Ja sitten toi loppuikin jo. Ei kuulemma mennyt päivä niinkuin oli suunniteltu, meinaan toi nuoren hevosen käsittely oli ihan yllätys, mutta sitä oli kyllä ihan kiva katsoa. Kun ei sellasta nyt vaan silleen näe.
Ainakin tämä päivä oli paljon parempi ja mielenkiintosempi kuin olisin voinut uskoa ja toivoa että hyvähyvä. :)
Ja huomenna jälleen, vähän sattuu pohkeet mutta ei sen pahempaa. Ja noi sai mut nyt innostumaan yhdestä maastoilusta. Mun innostus ei sen enempään riitä mutta kun noi selitti että minne voisi mennä niin mua alkoi kiinnostamaan jopa tämä maastoilu :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti